19.10.2013

Les P'tites Indécises








Kun on itsekseen kaukana kotoa, ehtii ajatella paljon kaikenlaista. En oikeastaan edes tiedä enää, missä koti on. Nyt on hyvä näin.  Etenkin, kun kadun toisella puolella sijaitsee ihana kahvila, jossa voi istua rauhassa tunnista toiseen ja katsella ihmisiä - ja kirjoittaa muutaman ajatuksen muistikirjaan.

Siitä tulikin mieleeni, jos teillä on jotain kysyttävää liittyen Pariisiin tai ihan mihin vaan, laittakaa terveiset kommenttilaatikkoon. Olisi mukava kuulla myös teidän kokemuksianne kaukokaipuun ja koti-ikävän suloisesta liitosta. Bisous.

Hey you travellers - share me your stories about the sweet union of wanderlust and homesickness. Or if you want to know more about my journey that lead to Paris, don't hesitate to ask.

8 kommenttia:

  1. Mulla on ollut vähän niinkun blogitauko, joten oon pikkasen pihalla. Mutta asutko siis nyt ns. "pysyvästi"(/toistaiseksi?) Pariisissa?

    Oon itse asunut aika pitkään ulkomailla mutta nyt taas Suomessa, ja vanhemmat asuu edelleen ulkomailla, samoin siskot, melkein kaikki vieläpä eri maissa. Eli ymmärrän hyvin sen, että on välillä vaikea sanoa, missä koti on. Luontevimmin ehkä kuitenkin Suomessa, koska täältä olen alunperinkin. Silti aina Saksaan mennessäkin on ihana kotiinpaluuolo. Tavallaan ihan kiva myös välillä että on "monta kotia", ja oonkin aika kiitollinen siitä:)

    http://fortheloveoftyping.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mia, kiitos kommentista. Sain harjoittelupaikan Pariisista kolmeksi kuukaudeksi ja muutto tuli aika yllättäen. Mulla oli vain viikko aikaa hoitaa Suomessa kaikki asiat ja tällä hetkellä mulla ei ole siellä asuntoakaan enää. Toivomus olisi jäädä tänne pysyvästi - etsin töitä, jotta voisin tulla keväällä takaisin. Eli tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa palata Suomeen ainakaan kovin pitkäksi aikaa, vaikka Helsingistä kovasti pidänkin. Katsotaan miten käy.

      Ja olet oikeassa kotiasiassa - mullakin on Suomessa kolme kaupunkia, jotka koen tärkeiksi: Jyväskylä, Kuopio ja Helsinki. Ja kyllä Pariisi tuntuu myös ah niin hyvältä. Kyse taitaa olla tasapainosta, ja pitkästä aikaa mulla on nyt täällä sellainen olo et on jotenkin rauha. Ja onni on, että ystävät ja vanhemmat tulevat mielellään kylään :)

      Poista
  2. Mä olen asunut ulkomailla vain sen kerran, Pohjois-Irlannissa. Se vuosi oli ihana, jotenkin matka itseen, elämään ja ihmisiin, mikä varmaan juontui pitkälti siitä, että olin ainoa suomalainen (varmaan yksi harvoista koko maassa) ja asuin tosi tiiviissä yhteisössä. Sen vuoden aikana tunsin olevani tosi vapaa (vaikka sitten vastapainona olikin ihanaa palata kaikkiin järjestökuvioihin) ja ennen kaikkea sain tasapainoiltua jonkin sellaisen minimalismin ja yksinkertaisuuden parissa, mistä täällä kotona vain jatkuvasti unelmoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tytti, minimalismi on jotenkin se, josta yllätyin nauttivani. Juu, on tullut osteltua ranskalaista muotia, mutta jotenkin kulutustottumuksiinkin vaikuttaa se, että elämän on mahduttava matkalaukkuun. Mietin tarkkaan jo lähtiessä, mitä haluan (ja tarvitsen). Aineettomat kokemukset ovat kuitenkin niitä rikastuttavampia. Olen kuvannut paljon. Elän vielä kuherruskuukautta kaupungin kanssa, joten kyllä määrittelemättömän mittainen Suomi-visiittikin varmasti maistuu vuodenvaiheessa. Ihanaa, kasvattavaa aikaa.

      Poista
  3. Hei Hanna Alissa!

    Ensimmäistä kertaa kommentoin, vaikka oon jo pitkään sun blogia seuraillut :) Varsinki nää Pariisi postaukset on tullu mitä mainioimpaan saumaan, marraskuussa ois edessä ensimmäinen visiitti ko. kaupunkiin! Just tälläsiä kahvila/neighborhood fiilistelyjä on kiva lukea, ympäriinsä käppäily ja kahviloissa istuminen ku varmaan tulee olemaan meikäläisenki pääaktiviteetit Pariisissa. Ois kiva myös saada vinkkejä mielenkiintosiin pienempiin museoihin/taidegallerioihin, jos satut sellaisiin eksymään :)

    Itekki oon asunu jo useemman vuoden ulkomailla, joten kaukokaipuun ja koti-ikävän balanssi on tuttu teema. Niin kauan ku muistan halusin aina muuttaa pois Suomesta, ahdisti talvi, kylmyys ja yleinen ilmapiiri. Tytti tossa ylempänä tiivisti loistavasti ensimmäistä kertaa ulkomailla asumisen fiiliksen "se vuosi oli ihana, jotenkin matka itseen, elämään ja ihmisiin". Sillä matkalla ollaan edelleen (kolmannessa maassa tosin) ja vaikka pari kertaa oon Suomeen palannu pariks vuodeks, niin en usko että enää pysyvästi takasin muutan. Välillä iskee nostalgian sävyttämä koti-ikävä, mutta se menee aina ohi ku muistaa että sitä ideaali Suomea minkä oon päässäni luonu ei oikeesti oo olemassa, heh.

    Aina Helsinki-Vantaalle laskeutuessa tulee kuitenki lämmin ja kotoinen fiilis, joten kai se Suomi tulee aina yksi koti olemaan. Osaan viisiiteillä nauttia Suomen parhaista puolista ja arvostaa niitä enemmän, kun on saanut vähän välimatkaa. Kaukosuhde kotimaan kanssa toimii siis erinomaisesti meikäläisen kohdalla ;)

    Mut nautihan Pariisin sykysystä ja uusista seikkailuista! En malta oottaa että itsekkin pääsen tutkimaan Pariisin katuja ja kujia :)

    - T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva viesti! Kiitos. Täällä tosiaan on todella helppo liikkua paikasta toiseen jalan tai pyörällä. Metrokin on näppärä, mutta silloin ei tietenkään näe kaupunkia niin hyvin. Tänään kävin Muotimuseo Gallierassa katsomassa Azzedine Alaian -näyttelyn ja sen lähellä on myös modernin taiteen museo Palais de Tokyo. Pieniä gallerioita löytyy paljon Marais'ta.

      Ihana kuulla sun fiiliksiä suhteesta kotimaahan - tuli jotenkin lohdullinen olo. Ei matkan tarvitsekaan päättyä :)

      Poista
  4. hei ihana elle-typy! oon sitä mieltä, että joskus on helpompi olla maailmalla ja ikävöidä kotiin kuin olla kotona ja ikävöidä maailmalle. toivottavasti näemme vaikka täällä turussa kun tulet piipahtamaan suomessa. :> terkuin essi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ihana Essi, olet aivan oikeassa <3 Mun täytyykin elää jonkin verran kiertolaisena ja Turussa on sukulaisia, joten on hyvin mahdollista että tulen sinnekin :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...