 |
 |
 |
Kyllä tämä marraskuu iloksi muuttuu - kohtahan se on jo ohi. Berliini teki tehtävänsä. Alan olla jo henkisesti lomalla, vaikka viimeiset deadlinet vielä odottavat. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olen muistanut hengittää syvään ja rauhoittua. Olen istunut sohvalla ja katsellut kotia - minä viihdyn täällä. Ensilumi ja viimeöinen kirkas tähtitaivas saavat minut tuntemaan oloni pysähtyneeksi. Se tuntuu hyvältä. Syksy on ollut niin stressaava, että vasta tänään ymmärsin kaivaa esiin Iittalan kivituikkurykelmän. Lisäksi ostin Havin kirkkaan oranssin kynttilän ja mandariinejä (vai klementiinejä tai satsumia?) sekä kotimaisia omenoita. Pelkkä katseleminen piristää.
Ja kyllä, minulla on laavalamppu. Se ainoa oikea, alkuperäinen Mathmos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti