Vierelläni istuu ensimmäinen konkreettinen toteutunut unelmani. Muistinkin juuri erään tajunnanvirtaisen tekstin, jonka kirjoitin aiheesta neljä vuotta sitten. Jotenkin samanlaisten tunteiden, rohkeuden ja epävarmuuden luoman ristiriidan kanssa painin tänäkin kesänä. Kohti uusia unelmia.
Työkuteina tänään äidin tai isän vanhat Levikset, äidin vanha Mulberryn vyö, kirpparilta ostettu silkkipaita ja Biancon sandaalit.
Me and my best friend.
Käsi ja tassu <3 Aww. - Mai
VastaaPoista<3 se on mun muru
PoistaVoi että <3 Tuo teksti oli niin hellyyttävää luettavaa :-) Tunnistin sieltä itteni, vaikkei miulla olekaan koiraa, kissoja vain kaksin kappalein. Karvaisia nelijalkaisia kumminkin.
VastaaPoistaKiitos, ihana kuulla :) Karvaiset nelijalkaiset rakastavat ja niitä rakastaa niin vilpittömästi - koko sydämellä.
PoistaIhana teksti ja nämä kuvat myös! Koirassa ja omistajassa on kyllä samaa näköä :) Oma setterini täytti vähän vajaa kuukausi sitten 12 vuotta.
VastaaPoistaHehee niin taitaa ollakin :D Rapsutukset setterivanhukselle!
PoistaHerttaista.
VastaaPoista