29.1.2012

Ski Arlberg















Lempimaisemani.
Olen palannut korkeanpaikanleiriltä Lechistä ja St. Antonista. Vuoret tuntuvat kerta toisensa jälkeen enemmän kodilta. Minua kiehtoo karun luonnon ja ihmisen rakentaman ympäristön yhteys. Hiihtohissikaapelien surina ja kolina sekä terävän kantin korahdus kissan ajamalla rinteellä ovat jotain todella rauhoittavaa. Uusi lauta liukui pehmeästi luonnonlumella, jota vuorilla oli jopa 5 metriä.

Yhden lepopäivän jälkeen olisin valmis lähtemään heti uudestaan. Luultavasti St. Antoniin. Ei sitä paikkaa turhaan ole kehuttu. Villeimmät monotanssit olivat Mooserwirtissä.

3 kommenttia:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...