Lumipallot korvilla

Korvapallerot Asos, luonnonvaalea villapaita Zara, kristallikoru Fashionology. 

Helposti jumittuu yhteen ja samaan pipoon ja samoihin hanskoihin, kun hattuhylly on kaaos, josta pystyy valitsemaan käyttöön vain päällimmäiset asusteet kaatamatta koko kekoa. Välillä kannattaa siivota, koska omasta kaapista voi löytyä unohdettuja ihanuuksia. Sellaiset ovat nämä valkoiset, pörröiset korvanlämmittimet. Yhtä hauskat ja suloiset kuin prinsessa Leian tunnetuin kampaus.

Kampauksista puheen ollen on tässä asussa jotain muutakin unohdettua, jolla on uutuudenviehätys-arvoa, nimittäin hiukset ponnarilla. Olkoonkin poninhäntä aivan säälittävä nysä, olen siitä innoissani. Juuri keskustelimme tyttöjen kanssa viikonloppuna, kuinka hiukset ovat ikuisuusprojekti - koskaan ei ole valmista. Se siinä onkin niin piristävää. Uusiutuvaa luonnonvaraa voi huoletta välillä lyhentää ja välillä kasvattaa - koko ajan tuntuu siltä, että ollaan menossa kohta jotakin päämäärää. Siitähän unelmissakin on kyse.

Olin ensimmäistä kertaa hiusmallina viisi vuotta sitten, jolloin muodottoman puolipitkä tukka pätkäistiin särmikkään lyhyeksi. Sen jälkeen minulla on ollut todella siistejä tyylejä ja tehostevärejä päässäni. Vaikka lyhyistä hiuksista pidänkin, haaveilen olkapäille rennosti laskeutuvasta, tasapitkästä polkasta tiukkalinjaisen otsatukan kanssa. Tavoitteesta puuttuu oikeastaan enää vain muutamia senttejä. Haluan myös kasvattaa omaa luonnollista väriäni takaisin, joka ei kylläkään paljon poikkea nykyisestä sävystä. Se on ehkä vain hieman kylmempi. Reilusti ylikasvaneen juurikasvun kanssa näyttäisivät ne pinkit latvatkin taas upeilta.